Villa Maria

Villa Maria

torstai 28. kesäkuuta 2012

Keeppi



Signen kamarin ovipielestä löytyi hyvä paikka vanhalle keepille.    Se on ollut Villa Marian vanhan emännän käytössä.  Tai itse asiassa hyvin pienellä käytöllä sen kunnosta päätellen.  Ehkäpä vain  sunnuntaisin kirkkoreisussa.  Siinä on kirjailuun käytetty sen ajan paljetteja, helmiä ja sutsinauhaa.  Hienoa käsityötä!

Keepin alapuolella seisoo pesukomuutti, joka pitää sisällään vanhoja älppäreitä.  Jossakin vaiheessa viritän levarin ja alan kuunnella Mattia ja Teppoo..

   

Sain yks päivä mielestäni valtavan hyvän idean ja vedin tämän vanhan herätyskellon.  Hetken kuluttua huomasin ettei tainnutkaan olla parhaita ideoitani.  Tikutus oli kova.
No, hiukan toista päivää sitä kesti.

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Ihana päivä


Juhannusaatto-aamu aukesi ihanan lämpimänä.  Aamupäivällä saapui tyttären perhe juhannuksen viettoon ja iltapäivällä lisää väkeä.
Päivän aikana käytiin eri kokoonpanoissa järvellä, kuka kalassa, kuka ih-hailemassa kaunista maisemaa ja nauttimassa lämmöstä.  Haukikin saatiin ja muutama pikkukala katiskalla.  Oli siinä taas kissalla suu naurussa.

Etukäteen olin itselleni luvannut, että juhannuksena ei töitä tehdä.  Eikä tehtykään.  Jos ei portaiden kiinnitystä laituriin lasketa.


Sain juuri aatonaattona salin puunattua puhtaaksi.  Vanhat nojatuolit hakkasin pölystä puhtaaksi ulkona.  Ja kyllä ne pöllysivätkin. 
Takana oleva kaappi on karaokekaappi, joten ei muuta kun pelit soimaan.



Juhannusaaton kattaus oli herkullinen.  Siikliä, kukkakaaligratiinia, salaattia ym.   Kyllä me syötiinkin.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Juhannus

Aurinkoista juhannusta kaikille Villa Marian matkassa kulkeville!
 Tämä plikka laittaa nyt tietokoneen kiinni ja palaa vasta kun kokko lakkaa savuttamasta.

- P -





tiistai 19. kesäkuuta 2012

Surenkorento


Istuin kaikessa rauhassa huvilamme pihassa kahvia juoden.

Yhtäkkiä pikkulintu teki nopean syöksyn ja samassa huomasin sen napanneen surenkorennon, niin kun murteessamme sanotaan.  Korento rimpuili itsensä irti ja tipahti nurmikolle.
Unohdin koko kopterin hetkeksi, kunnes silmääni pisti jokin kiiltävä nurmikolla.  Siinähän se oli, surenkorento.  Voi voi, olikohan sen nostolaitteet vai siivet menneet rikki sen linnun nokassa...?
Otin korennon kämmenelleni ja odotin mitä tapahtuu.  Ei mitään.  Laitoin sen sireenipensaan oksalle ja ajattelin että tutkailkoon siinä itseään ja laittakoon kalustoaan kuntoon kaikessa rauhassa.
Hetken kuluttua korento oli poissa.

"Tänään on se eilinen, josta voit halutessasi olla ylpeä huomenna".

Sillälailla!


sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Sali


Juhannus lähestyy ja nyt tämä muutaman päivän "vetkuilu" saa luvan loppua.  Sali pitää saada täysillä käyttöön.  Ylimääräiset roinat ulos ja juuriharjan kanssa vauhti päälle.


Ruskea vaatekaappi siirrettiin vastakkaiselta seinältä tälle uudelle paikalleen.  Vähän täytyy pönkätä sitä että saadaan vatupassiin.



Välillä täytyi ehtiä pihakirppikselle myymään tavaraa.  Hauskaa oli!  Yhdellä myyjistä meinas mennä firma nurin, kun pöytä meinas kaatua.




perjantai 15. kesäkuuta 2012

Varttin yli kuus aamulla


"Aamussa kuulaassa, seurassa suulaassa, harjoitin viihdyntää...."

Nelivuotias tyttärenpoika on innokas digikameran käyttäjä ja tässä tulos.  Hän otti kuvan lokista, joka näkyy lähes täsmälleen keskellä kuvaa yläreunassa, vähän niinkuin naulanreikänä.  Hieno kuva, josta pystyy aistimaan koskemattoman kesäaamun ja melkein kuulee, kuinka vesirottavenkale häärää kaislikossa.

Niinpä.  Uni olisi vielä maittanut, mutta ei auta kun kaksivuotias kiipeää viereen ja sanoo että "helätään jo mumma".

Aurinko antoi aamusäteitään suoraan tyynyliinalleni ja lokkien kirkuna oli alkanut.  En tiä mitä ne lokit järjestää, mutta meteli on melkoinen.
Pi-i-i-t-kä rivi istui naapurin mökin katolla.  Yksi savupiipun nokassa ja loput sikin-sokin taivaalla. 
Alkaa pikkuhiljaa paljastua nämä mökkiläisen riemut ja huomaan itsessäni väkivaltaisia piirteitä.


Näillä herroilla virtaa riittää hyvin nukutun yön jälkeen.  Pyjamat päällä kivien keruuseen ja sitten "Plumps".
Isäntälokki päivysti satavuotiaan  kuusen latvassa puuhiamme.  Koko muukin suku tuntui kutsutun koolle ja välillä tekivät tarkastuskierroksia yllämme.    
Nyt pojat palataan huvilaan ja aletaan keittää aamupuuroa!







tiistai 12. kesäkuuta 2012

Tunnelmaa kuistilla



Hurmaava sireenintuoksu pysäytti tulijan kuistille.
Ikkunalla nippu ikivanhoja kirjeitä, jotka pitää jonakin iltana vielä lukea.
Kirjeiden alla Kanahoitokirja vuosien takaa.
Hmm.... ottaisko kanoja...?

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Ulkokuisti


Ou-nou!  Nyt ollaan jo ulkokuistilla.
"Kuistit syntyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla metsäkauppojen tuoman vaurauden myötä" kirjoittaa Maalaisunelma-lehti.  Myös värillä oli merkitystä.  Sininen oli vaurauden merkki. Vetelin äsken kuistin seinät valkoiseksi.  "Kyllä huanoo on".

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Hulluna pilkkumeihin


Siinä on pilkkumi poikineen.  Eikä tässä vielä kaikki.

Kysyin  äidiltäni, että mihin tarkoitukseen pilkkumia ennen vanhaan käytettiin, niin hän vastasi että siihen laitettiin puuro ja soppa tarjolle.  Jaa-jaa.

Tänään oli muutenkin soppailupäivä, joten sopi pilkkumi-teemaan ;)
Huomenna taas hommiin huvilalle.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Aamiaispöytä


Jee!  Tänään sain virittää verhot keittiön ikkunaan.  Se oli juhlahetki!
 
Verhoissa on ihanat reikäompele-koristeet.  Joka pisto tehty käsityönä.  Yläkapan reunassa kaunis virkattu pitsi. 

Pöytä on hiukkasen pieni, mutta kaksi ihmistä syö siinä aivan mainiosti.  Kuvanottohetkellä jalkalistat puuttuivat, mutteivat puutu enää.

Kulmakaappi seisoo siinä, niin kuin on aina seisonut.