60:n neliön sali

Niinpä.  Salissa näitä neliöitä riittää.  Ikkunoita on joka seinällä kaksi eli yhteensä kuusi.  Tapeetit on sata vuotta vanhat ja vielä hyvässä kuosissa ja kuvioltaan ihan tätä päivää.  Katto ja lattia olivat myös hyvässä maalissa, joten salin remontista tässä vaiheessa selvittiin pelkällä siivouksella.
Puiset isoäidin tangot  poistin ikkunoista ja laitoin 'puolitangot' tilalle, että sain viritettyä pellavaiset salusiinit.  Ruskea vanha vaatekaappi haki tässä vaiheessa vielä paikkaansa.  Vimpassa kuvassa  eilen viisikymmentä vuotta täyttäneen pikkusiskon pumpulilangasta virkattu hame.  Sen jolle ostettiin hunajaa.....

Jatketaas taas tästä joku päivä.  Vointeja.
-p-

Sinisellä kuistilla

Luin joskus jostakin, että ennen vanhaan sininen kuisti oli vaurauden merkki.
Tänä päivänä värillä ei enää tietääkseni ole tuollaista merkitystä ja joka tapauksessa  halusin  kuististamme valkoisen.

 

Niinpä ryhdyin tuumasta toimeen ja laitoin sutin heilumaan.  Jalkalistasta näkyy kuinka 'vauraan-sininen' kuisti ennen oli. 
Kolmeen kertaan sen vetelin ennen kuin se lakkasi siftaamasta siniseen.
On siinä nyt mukava ollut istuskella ja selailla sisustuslehtiä kahvikupposen äärellä.

Jäsenkorjaajalla oli muuten hyvä vaikutus!
Vointeja Teillekkin.
-p-

Näyttää missä kaappi seisoo

Tämä kulmakaappi pääsi myös alkumetreillä käsittelyyn.  Se oli entuudestaan ruskea, uusvanha, eikä jotenkin sopinut silmääni muutenkaan.  Tyttäreni näki siinä potentiaalia ja maalasi sen valkoiseksi.  Kyllä kannatti, siitä tuli hieno!  Ja vetää paljon tavaraa sisäänsä.

Keittiön verhot on vanhat ja reikäompeleella koristellut.  Tehty iso työ taitavasti.  Laitoin ne Kloriteen likoamaan ja valkoista tuli.  Hankin uudet verhotangot kun salusiinit roikkui pelkällä kanttinauhalla.  Suutarinlamppu oli valmiina katossa.  Tässä me  mieheni kanssa syödään aamupalaa ja ihaillaan samalla maisemaa.

Radiosta tulee Sävellahja 22000 ja vanhat hienot kappaleet soi.  'Valssi menneiltä ajoilta, Orvokkeja äidille, Kertokaa se hänelle.'....

Huomenna töihin ja töitten jälkeen jäsenkorjaajan käsittelyyn.  

Jäärääs jännittään mitä se sanoo.

Mukavaa viikon alkua kaikille Villa Marian matkassa kulkeville!

-p-

Ja sitä tavaraa riitti

Niinpä.  Päätettiin niin että laitetaan keittiö ja kammarit ensin kuntoon ja viimeks sali.
Se tarkoitti sitä, että tavaraa roudattiin saliin ihan niinkun sitä ei siellä olisi jo entuudestaan ollut.
Voi yhren kerran!
Hööriä riitti ja kalustoo.  Nippeliä ja nappelia ja vaaleenpunasta rotanmyrkkyä...eli siis Marevaania jota itsekkin jouduin veritulppaan syömään.

Ootrasin taas vähän kuvia kun se on niin kivaa.
Laitoin reunoille huurretta eli 'frostia' ja kokonaisuuteen 'lumisadetta'.
Selvensin siksi, ettette luule että Viltsu on niin harakanpesä että lumi tuiskuaa yli piirongin :)
Niin.  Tuo tummanruskea on oikea aarre ja ihanuus.  Looraa sinne sun tänne ja 'brandy-kaappi'.
Alaloora aukeaa harvoin.  Vain keskikesällä.  Ilmankosteus määrää toimivuuden.
Valkoinen peilipöytä on loistava loorineen.
 Suuri ruskea lasiovinen kaappi on entinen Jaaran kansakoulun kirjakaappi.  Minähän iskin verhot oviin ja löin hyllyt täyteen tavaritsia. 

Pitäähän tämän päivän päätteeksi katsoa ihania kevätkuvia...
Näkymät ovat keittiön ikkunasta järvelle.  Ensimmäisenä keväänä 'otin tuplat pois' kaikista ikkunoista.  No, ikkunoitahan ei oltu pesty vuosiin.  Viime keväänä otin vain keittiön ikkunasta että edes jostain pystyy kyttään kuka järvellä soutaa.. ;)  Sillälailla!

 

Toivon että jätätte jonkun vinkin

kannattaako jatkaa.....

-p-

Hommat jatkuu

Signen kammarissa katto oli  laitettu sen aikaisesti hienoon kuntoon ja peitetty   huokolevyllä.  Nyt levyt sai luvan lähteä.  Ai että komeeta - alla oli hyväkuntoinen panelikatto.
Sitä ennen kattolamppu irrotettiin varovasti ja laskettiin jakkaralle odottamaan.
Maalia pintaan pari kerrosta ja hyvä siitä tuli.  Ja mies sen teki.

Keittiön kaapit valmiina.  Tiskipöydän tausta tuotti pientä päänvaivaa mistä materiaalista se tehtäisiin.  Päädyin sitten tavalliseen paneeliin ja valkoinen maali pintaan.  Lupasin olla liikoja lutraamatta.  Hyvinhän tuo on kestänyt.  Kuvassa uusi hana vielä asentamatta.

Näihin tunnelmiin
-p-

Laitettavaa

 

Tässolis sitten tiloja joita alettiin laittaa.  Näkymä kuistilta eteisen kautta keittiöön.
Eteisen lattiassa oli myös 'miljoonia' pikkunupeja joita  taas nypittiin pois. 
Haluttiin että lattiaan saa jäädä elämän jäljet, joten pesujen jälkeen maalia pintaan.

Ylhäällä Signen kamari, josta lattialankut kaivettiin myös esiin.  Kuvassa  vielä kovalevy, joka oli muovimaton alla.  
Vanha puhelin  seinässä jonka mukulat oli hajottanu ajan saatossa.

Alhaalla Arttun kammari, josta krakula poistettiin lattiasta ja alta paljastui käsittelemätön lankkulattia.  Seinissä sata vuotta vanhat tapeetit, jotka siellä vielä nytkin on. 

Betoluxia pintaan niin vanhakin näyttää nuoremmalta.  Signen kammari kuivumassa, keittiön lattiaa vedetty ja tiskipöydän edustalta näkee maalatun ja maalaamattoman eron.  Kahteen kertaan maalattiin kaikki.

Vointeja kaikille Villa Marian matkassa kulkeville!
-p-

Unelmasta todeksi

Pakkanen pitänyt koko päivän sisällä, joten päätin tehdä päivityksen.
Kekkasin että sitähän voisi tehdä aikamatkan menneeseen,
eli sinne alkumetreille, kun Villa Mariasta tuli meidän huvila.

Ensimmäiseksi laitoin tyttäreltä saamani "huoneentaulun" seinälle roikkumaan.
Pitäähän olla tavoite!
Keittiön seinästä aloitettiin vielä samana iltana kun kaupat oli kätelty.
Tapettikerros toisensa jälkeen revittiin irti kun etsittiin kuumeisesti hirttä.
Ja sitä toden totta löytyi.  Ja komeeta!
Keittiön kaapistoille päätimme tehdä kasvojenkohotuksen.
Vanha maali poistoon ja uutta valkoista tilalle.
Ei ollutkaan mikään helppo duuni.  Kaappien kimpussa pakerrettiin päivä jos toinenkin.
Kuumailmapuhallin ja skrapa kourassa.  Päätä särki se käry, vaikka hommaa ulkoilmassa tehtiinkin.
Neliön kokoisen pikkuvessamme putket olivat myös jotakin vailla.
Ne kulkivat vähän niin kuin ristiin rastiin.  Liekö kaikki edes tarpeellisia....

Kun tapetit oli vedetty alas ja kaikki miljoona pikkunaulaa -nupia yksitellen napsittu

vanhoilla hohtimista tehdyillä työkaluilla irti hirsistä, alkoi seinien pesu.

Mäntysuopavettä, juuriharja ja kumihanskat.

Alimmasta hirrestä aloitettiin ja homma eteni ylöspäin hirsi kerrallaan.

 

Hei ensikertaan!

-p-