Tulipahan sekin kokeiltua että onko näissä kukissa vielä sitä keltaista siitepölyä - niin kun sillon 40 vuotta sitten kotipihassa. Oli.
Nenänpää keltaisena aloitin vapaapäivän vieton. Laiskottaa ja kun aurinko alkoi paistaa kuumasti heti aamusta alkaen, ei voinut muuta kun ehdottaa, että kait keitetään kaffeet termariin ja lähdetään järvelle. Ei kuitenkaan jaksettu soutaa saareen saakka, vaan parkkeerattiin vene kunnan rantaan ja hörpättiin ne kahvit. Saatiin heti juttuseuraa, kun järven rantoja niittelevä vempain pysähtyi luoksemme ja ukko kaivoi myös termarinsa esille.
Kiireetöntä jutustelua - ja niinhän se täytyy vapaapäivänä ollakkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti