Heippatirallaa. Viikkoon tarvittaisiin enemmän päiviä, että ehtisi jotakin.
Tyttäreni kyseli joulun alla voisinko valmistaa pupuille teltan, kun oli nähnyt kuvan sellaisesta. Mietiskelin sitä aika ajoin miten sen toteuttaisin ja nyt menneellä viikolla se valmistui.
Taidanpa tehdä toisenkin, nyt kun on vielä tuoreessa muistissa. Kiva oli valmistaa ja kokeilin leikkimistäkin. Hyvin kävi.
Leppoisaa lauantaita räntäsateesta.
-peepee-
Villa Maria
- Unelmia ja onnen hetkiä -
Villa Maria
lauantai 27. tammikuuta 2018
sunnuntai 21. tammikuuta 2018
Ommellen
Heippatirallaa! Ompelutraivi on ollut päällänsä. Ainoo mikä haittaa sitä on tuo päivätyö.
Tämän mekon ompelin koossa 122 Noshin kankaista. Kaava on Ottobre 1/2016 Tropical, jonka miehustaan tuunasin rimpsun. Seuraavaan mekkoon muunnan kaavaa niin, että leikkaan tuon miehustakappaleen vaakasuunnassa poikki, jolloin rimpsu on helpompi kiinnittää.
Samasta Noshin kankaasta ja samaisesta Ottobre-lehdestä tein tämän tunikan koossa 104. Kaavaa muuntamalla sain siihen taskut eteen, kun pikkuplikka niin tykkää taskuista. Ja salamatkustajan taiteilin taskuun. Leggarit on ihan perus. Punteissa on pituusvaraa.
Sitten valmistui tämä mekko koossa 104. Kaava Ottobre 4/2017. Kankaat Nokian Kauppahuoneelta. Pikkunäpertelyä. Toinen samanlainen isommalle tytölle valmistui juuri äsken.
Itselleni halusin rennon huopatakin, jossa ei ole vuoria, eikä paljon muutakaan. Esimerkiksi hihansuita ja helmaa ei ole lainkaan käännetty. Kai se mun käytölläni kestää.
Kankaita on ostettuna, joten projektit jatkuu.
Leppoisaa sunnuntai-päivän jatkoa.
-peepee-
Tämän mekon ompelin koossa 122 Noshin kankaista. Kaava on Ottobre 1/2016 Tropical, jonka miehustaan tuunasin rimpsun. Seuraavaan mekkoon muunnan kaavaa niin, että leikkaan tuon miehustakappaleen vaakasuunnassa poikki, jolloin rimpsu on helpompi kiinnittää.
Samasta Noshin kankaasta ja samaisesta Ottobre-lehdestä tein tämän tunikan koossa 104. Kaavaa muuntamalla sain siihen taskut eteen, kun pikkuplikka niin tykkää taskuista. Ja salamatkustajan taiteilin taskuun. Leggarit on ihan perus. Punteissa on pituusvaraa.
Sitten valmistui tämä mekko koossa 104. Kaava Ottobre 4/2017. Kankaat Nokian Kauppahuoneelta. Pikkunäpertelyä. Toinen samanlainen isommalle tytölle valmistui juuri äsken.
Itselleni halusin rennon huopatakin, jossa ei ole vuoria, eikä paljon muutakaan. Esimerkiksi hihansuita ja helmaa ei ole lainkaan käännetty. Kai se mun käytölläni kestää.
Kankaita on ostettuna, joten projektit jatkuu.
Leppoisaa sunnuntai-päivän jatkoa.
-peepee-
sunnuntai 14. tammikuuta 2018
Uusi vuosi, uudet kujeet
Heippa piiitkästä pitkästä aikaa. Viritellääs taas blogia tulille.
Tuo Villa Maria-projekti eteni viime kesänä siihen vaiheeseen kuin oli ajateltukin. Seinä kerrallaan kesässä ja takataskusta.
Miehellä oli aikaa hääräillä kun jäi pois päivätöistä ansaitulle eläkkeelle.
Minä ilmoittauduin opiston puutyökurssille tehdäkseni kaikkiin yhteentoista ikkunaan "vekkurat" ikkunan päälle.
Tässä pahvinen versio vekkuroista.
Tuli syksy ja jätettiin Viltsu taaksemme. Puolisen vuotta kun kärvistelee niin sitten sinne taas palataan.
Hiirenräpsät on tänä talvena pysyneet tyhjinä. Kyllä myrkky on poikaa.
Polttopuu-touhuun aletaan varmasti hyvinkin pian kun kevätaurinko alkaa kunnolla paistamaan.
Viime aikoina olen saanut itselleni hirveän "ompeludraivin" päälle.
Lähinnä nuo kaksi pikkuplikkaa ovat olleet innoittajina. Pojat kun ovat jo koululaisia, eikä mumma ja taata heitä enää hirveästi kiinnosta.
Talvella kun ei oikein paljoa kuvattavaa muutenkaan löydy, ajattelin suunnata ajatukset ja ehkä blogiakin enemmän ompelun suuntaan.
Joten jo piankin saattaa tulla seuraava päivitys ompeluhommista.
Jäärääs jännittään!
❤Terkuin Villa Marian emäntä❤
Tuo Villa Maria-projekti eteni viime kesänä siihen vaiheeseen kuin oli ajateltukin. Seinä kerrallaan kesässä ja takataskusta.
Tässä pahvinen versio vekkuroista.
Tuli syksy ja jätettiin Viltsu taaksemme. Puolisen vuotta kun kärvistelee niin sitten sinne taas palataan.
Hiirenräpsät on tänä talvena pysyneet tyhjinä. Kyllä myrkky on poikaa.
Polttopuu-touhuun aletaan varmasti hyvinkin pian kun kevätaurinko alkaa kunnolla paistamaan.
Viime aikoina olen saanut itselleni hirveän "ompeludraivin" päälle.
Lähinnä nuo kaksi pikkuplikkaa ovat olleet innoittajina. Pojat kun ovat jo koululaisia, eikä mumma ja taata heitä enää hirveästi kiinnosta.
Talvella kun ei oikein paljoa kuvattavaa muutenkaan löydy, ajattelin suunnata ajatukset ja ehkä blogiakin enemmän ompelun suuntaan.
Joten jo piankin saattaa tulla seuraava päivitys ompeluhommista.
Jäärääs jännittään!
❤Terkuin Villa Marian emäntä❤
lauantai 5. elokuuta 2017
Ulkovuori-remppa jatkuu
Kova hääräys on käynnissä. Ensin vanhan purkua ja sitten pikkuhiljaa uutta tilalle.
Enpä ole aiemmin ajatellut että vanhaa kivijalkaakin voi siirtää. Kaikkea sitä näkee kun vanhaks elää.
Lämmöneristystä tulee samalla. Kelpaa hiirien sitten talvella lämmitellä.
Tämä suomen kesä vaatii erityissuojautumista. Nyt saa tulla lunta tupaan ja jäitä eteiseen. Kyllä meillä lakaistaan.
Päädyn ulkovuorilaudat saatiin tänään maalattua. Hyvä homma! Tavaraa pitää olla valmiina silloin kun sitä tarvitaan. Sade hiukan haittasi hommaa mutta nyt se on tehtynä.
Meidän huvila Villa Mariasta tulee valkoinen beach house, niin kuin "Huvila&Huussi -ohjelmissa" hienosti asia ilmaistaan.
Näihin tunnelmiin ja työn touhuun 💚
toivottelen rattoisaa viikonloppua!
Villa Marian emäntä
Enpä ole aiemmin ajatellut että vanhaa kivijalkaakin voi siirtää. Kaikkea sitä näkee kun vanhaks elää.
Lämmöneristystä tulee samalla. Kelpaa hiirien sitten talvella lämmitellä.
Tämä suomen kesä vaatii erityissuojautumista. Nyt saa tulla lunta tupaan ja jäitä eteiseen. Kyllä meillä lakaistaan.
Päädyn ulkovuorilaudat saatiin tänään maalattua. Hyvä homma! Tavaraa pitää olla valmiina silloin kun sitä tarvitaan. Sade hiukan haittasi hommaa mutta nyt se on tehtynä.
Meidän huvila Villa Mariasta tulee valkoinen beach house, niin kuin "Huvila&Huussi -ohjelmissa" hienosti asia ilmaistaan.
Näihin tunnelmiin ja työn touhuun 💚
toivottelen rattoisaa viikonloppua!
Villa Marian emäntä
torstai 20. heinäkuuta 2017
Lomalla puuhailtu
Pari viikkoa sitten alkoi kesälomani. Mies oli jo puuhaillut etukäteen päivänpuoleisen päädyn kimpussa, hän kun on nyt vapaa herra. Oli ahkerasti aloittanut purkamisen ja tässä näkyy mitä alta löytyi. Alahirret huusi tekohengitystä. Apua.
Samaan aikaan käynnistyi tämän kesän toinen projekti. Maisemointi. Kalusto oli järeetä ja työ edistyi hyvin.
Täällä maalla riittää tätä työtä joten hävitin tästä kivenkaulasta pihan puolelta kukkamaan. Nyt se on nurmikolla ja toin valurautapenkin maisemien katselua varten.
Juhannuksena kukki lumipalloheisi ( vai onko sen niminen ) kerrankin näin komeesti. Viisi vuotta on tätä huvilaa omistettu ja joka vuosi kyseinen puu on ollut täynnä elukoita niin että olen harkinnut niiden kaatamista. Onneksi en ole ryhtynyt puuhaan.
Tässä on tämän kesän ompelukset. Nojatuoleihin "päälliset" pellavasta. Laitoin valmistumisen jälkeen pesuun ja sitten kuivausrumpuun ja tällänen kippura tuli. Hauska mielestäni.
Ai niin! Sitten toinen hassu juttu. Meidän huvila oli keväällä ilmestyneessä Järvien kesäkodit -kirjassa ja nyt yllätyksekseni Anna-lehti oli tehnyt jutun kyseisestä kirjasta ja valinnut siihen meidän Villa Marian. Kipaiseppa pikaisesti kaupan lehtihyllyyn ostoksille ja osta uusin numero 13.7.2017.
Näin täällä mennään ja vielä on lomaa jäljellä.....
Nautitaan kesästä ja pidetään toisistamme huolta.
💚:lla Villa Marian emäntä
maanantai 26. kesäkuuta 2017
Kesän kynnyksellä vai jo yli?
Heippatirallaa pitkästä aikaa! Jäänyt vallan poikapuolen asemaan tämä blogikirjoittelu. Tuo Instagrami on niin helppo ja nopea, että sinne tulee nakattua kuvia melkein päivittäin. Käy muuten kurkkaamassa, olen siellä nimellä Vikkipee.
Kesä on saapunut myös kuistille. Pesin kuistin Puu-Tolulla, jonka tuoksuun olen rakastunut. Sitten viritin pestyn maton lattiaan (viritin-sana siksi, että mulla on rappusissa ne rautatangot ja lenkit joilla matto pysyy paikoillaan)
Sitten ei muuta kun ihailemaan ja nuuhkimaan.
Näkymä järvelle hivelee edelleen mieltä, vaikka sitä puhallettujen lasien läpi katsellaankin. Tänä kesänä on tarkoitus korjata ulkovuori päivänpuoleisesta päädystä ja samalla teettää päätyyn uudet ikkunat karmeineen. Toivotaan että saan mahdollisimman monta vanhaa ruutua irroitettua ehjänä, että saadaan ne uusiin pokiin.
Tänä kesänä saadaan toivon mukaan hyvä sato omenista, kun viime kesä jäi huonolle. Nyt oli sen päiväinen pörinä omppupuussa, suorastaan huumaava humina. Toin sisältä kirpparilta ostamani vihreän tuolin ulos ja taisin siihen sekunniksi istahtaa, kunnes taas muistin jonkin tekemättömän työn.
Ikeaan hurautin erään työpäiväni jälkeen ja ostin nämä ihastuttavat aurinkoenergialla toimivat lyhdyt. Valaisevat kuin majakat illan hämärtyessä. Kannattava ostos todella, oliko kympin kipale.
Sireeni kukki komeasti viikkoa ennen juhannusta. Tuoksu toi mieleen lapsuuden kesät. Kuumat kesäpäivät, mäkimansikat, leikit kellarinmäellä, makoilut ulkona viltillä ja kun äiti avasi keittiön ikkunan ja huusi syömään. Murokastiketta ja perunaa. Nam!
Näin se elämä kuljettaa. Kesäloma alkamassa tämän viikon jälkeen ja kaikenlaista olisi tarkoitus huvilalla puuhata. Vähän lomaillakkin ja rentoutua. Nähdä ja kutsua ystäviä kylään.
Toivotaan että ilmat paranee ja saadaan nauttia ihanasta loppukesästä. Nähdään!
💚:lla PP
perjantai 14. huhtikuuta 2017
Talven selkä taittuu
Heippatirallaa pitkän talven jälkeen.
Kevät jo yritti nostaa päätään kunnes satoi paksu lumikerros. Täällä maalla viinimarjapuskan alla sinivuokot kukkivat. Kuinka niiden nyt mahtoi käydä?
Eilen illalla töiden jälkeen saavuttiin romppeinemme huvilalle. Viikolla oli käyty pitämässä tulia pesissä, niin lämpöä oli tullessa +14.
Siitä sitten vaan uudet tulet ja minulla riitti pikku järjestelyhommia.
Kevätsiivouksen suoritin jo viime viikonloppuna.
Saunakin lyötiin tulille ja kieltämättä makoisilta tuntui ensimmäiset löylyt talven jäljiltä.
Tästä se kesäkausi taas alkaa. Työpaikka tarjoaa/tyrkyttää kovasti että nykypäivän työt tehtäisiin etänä kotoa käsin. Saas nähdä mihin ratkaisuun tulevana kesänä päädyn. Voi olla että arkea vietetään entistä enemmän täällä maalla kun mieskin on jäämässä 'vapaaherraksi'.
Jäärääs jännittään!
Toivotan kaikille
Villa Marian
matkassa kulkeville mukavaa Pääsiäisen aikaa!
💛
Huomasin että kuvassa on kihlakuvamme vuodelta 1977.
Tänä juhannuksena tulee siis 40 vuotta kuluneeksi tuosta tapahtumasta.
Hmmm....sitä voisi jussina sitten juhlistaa jotenkin.
On se vaan ollut sen arvoista.
💛
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)