Jouluaatto on takana päin. Saimme viettää sen täällä meillä lasten perheiden kanssa. Ihanaa! Vilinää ja vilskettä riitti. Lapset olivat iltapäivästi jo varsin levottomia. Ruoka ei oikein tahtonut maistua ja 'ei ollut mitään tekemistä'. Sitten yhtäkkiä alkoi kuulua kopinaa ja sieltä se Joulupukki tulla tupsahti tupahan. Ja voi sitä lahjojen määrää!! Kyllä oli lapset ja aikuisetkin olleet kilttejä. Lahjoja oli ihan valtavasti.
Alkuun yritettiin pitää rotia lahjojen avaamisessa, että edes jotenkin pysyttäisiin selvillä kuka mitäkin keneltä sai, sillä eihän Joulupukki yksin pysty kaikkia haltsaamaan. Tilanne kuitenkin pikku hiljaa riistäytyi käsistä ja hetken oli joulupaperia ja narua ilmassa....
Minä sain lapsiltani hienon, upean, kauniin, valkoisen kellon. Oho! Kylläpä olin ollut kiltti.
Meille oli myös aattona ilmestynyt joulukärpänen. Pökkyrässä ja tokkurassa se oli, mutta teki kuitenkin joitakin lentoja.
En sitten huomannut seurata mihin koko kärpänen sitten loppujen lopuksi hävisi.
Tuure päivysti rauhallisesti koko aaton puusohvalla. Vähän sitä hymyilytti pikkuplikkojen kikatus ja pikku-Elsan oppima uusi sana jota ahkerasti toisteli: SIKA.
♡ Näihin kuviin, näihin tunnelmiin ♡
Oikein Ihanaa ja Rauhallista joulun jatkoa teille
Ihanaiset Villa Marian
matkassa kulkevat.
♡:lla P
