Tässä se on edestäpäin.
Se ei ole koskaan ennen käynyt
kaupungissa
vaikka on toista sataa
vuotta vanha.
Sen sarvessa ei ole
koskaan ennen roikkunut
lyhtyä
eikä istuimella ole
ollut puuloorassa
kanervia.
Nyt se pääsi tai joutui
kaupunkiasuntomme terassille.
Hiukan se ensin häpeili
ja ujosteli kun oli
niin pitkään ollut
Villa Marian
alustassa
pimeässä, kaikkein
taaimmassa nurkassa rojujen alla.
Mutta kas!
Kun löin lyhtyyn
tulet
alkoi se pikkuhiljaa
nostaa nokkaa.
Tänään töistä tullessani se
vilkaisi minua
sivumennen
ja purautti jalaksiaan.
"Pois alta, Jaffat tulloo!!"
Eikö olekkin hieno?
Näihin tunnelmiin
-p-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti