Pikkupojat tuli perjantaina yökylään
ja nallet kainalossa - tottakai!
Isompi pojista kysyi voiskos mumma
ommella nallepojille vaatteet.
Niitähän sitten heti ruuan jälkeen alettiin väsäämään.
Pojista vanhempi on innokas kraatari.
Näppärästi hän piirsi kaavat voipaperille neuvojeni mukaan.
Sitten pojat itse valitsivat kankaat.
Isompi poika päivysti koko ajan ompelukoneen vieressä ja
kyseli milloin mitäkin. Muistui mieleeni aika jolloin poikien äiti
oli pikkuplikka ja istui monesti ompelukoneen vieressä kun ompelin.
Muistikuvat kulki omaan lapsuuteeni.
Äitini ompelukone oli poljettava Singeri.
Äiti polki konetta jalat vierekkäin polkimella ja minä istuin
ompelukoneen alla/takana ja prätkytin pahvilla siihen
isoon pyörään joka pyöri.
Äiti sanoi aina että älä sitten sormias sinne lykkää.
En lykännyt.
Näin ne vuodet vierii ja ompelutaito siirtyy
sukupolvelta toiselle.
No mitäs ne pojjaat nyt oikein alko nahisteleen!
Leppoisaa loppuehtoota
ja heippatirallaa!
-p-
Nää oli niin parhaat!! Kiitos!
VastaaPoista