Mennyt vuosi joulusta jouluun

Vuosi 2015 on päättymässä ja päätin tehdä yhteenvedon kuluneen vuoden tapahtumista ja kuvista. Vähän sitä sun tätä, niin kuin riepumatossa. Liikkeelle lähdetään kaupunkiasunnon joulusta, ja sinne myös lopuksi takaisin päädytään.
Villa Mariassa sydän on koko vuoden mutta asutaan vain puolet siitä. Saas nähdä koska sinne muutetaan kokonaan.
Lähdehän mukaan matkaani. Nyt mentiin.

Ostin tuoksuttoman kuusen kympillä lähikauppamme pihalta. Eipä ole ennen ollut näin komeeta kuusta huushollissamme. Vävykin tykkäsi eikä pärskinyt.

Tammikuussa oli lumi maassa niin kuin kuuluukin. Eka talvi ettei otettu laiturin portaita ylös. Ajateltiin että kokeillaan nyt tätäkin. Hyvin talvehti portaat.

Helmikuussa laskiteltiin meidän suvun omassa laskittelutapahtumassa. Syötiin papusoppaa, grillimakkaraa ja kaffetta päälle. Äitinikin jaksoi olla mukana.

Maaliskuussa vietettiin talviloma Villa Mariassa. Kevään työlistan ykkösenä oli ison kolmihaaraisen kuusen kaato saunan nurkalta. Ammattilainen sen kaatoi. Meidän työmme alkoi sitten kaadon jälkeen. Järveltä kävi jäätävä tuuli. Mulla oli kaksi myssyä ja neljä takkia päällä ja silti pirun kylmä.

Huhtikuussa pääsiäisviikolla siivosin Viltsun kesäkuntoon. Tuuletin petivaatteet ja matot. Pesin lattiat ja silittelin tyynyihin päälliset.  Hienoa puuhaa.

Kevään puusouvi saatiin myös hyvään malliin. Eli halki poikki ja pinoon.

Myös majava oli tehnyt rannassa omaa savottaa.

Toukokuu. Tuli vappu ja vedettiin lippu salkoon.

Bongasin Torista kristallikruunun jonka hinta sopi pörsilleni ja kurvasin töiden jälkeen Hämeenkyröön. Hyvä ostos. Suu muikeena sitä sitten koko kesän ihailin.
Ja vieläkin.

Laitoin myös kukkamaan kuntoon ja siinä sivussa myin painesäiliön Torissa.

Painesäiliö sai muuten hurjan suosion. Soittoa ja tekstiviestiä tuli ropisemalla.


Sitten koitti kesäkuu, kuutamo ja kuunsilta.

Päivällä oli sen verran lämpöinen että kannoin taannoin kirppikseltä ostamani vihreän tuolin omenapuun katveeseen. Vieläkin muistan sen tunteen kun istahdin tuoliin ja uppouduin mehiläisten huumaavaan surinaan.

Heinäkuussa jäin kesälomalle.

Mäkimansikat loistivat punaisena tonttimme reunalla.

Otin kaupungista ompelukoneen mukaani. Linnunpelättimiä valmistui, sekä tyynynpäällisiä ja jätskitötteröitä plikkuplikan leikkeihin.

Sitten heinäkuun viimeisenä päivänä syntyi neljäs lapsenlapsi, pieni tytön tylleröinen.

Vaihtui elokuu ja äitini kuoli. Ei ehtinyt äitini näkemään uutta lapsenlapsenlastaan, mutta sai kyllä uudesta tulokkaasta tiedon sairaalaan. Arvuutin häneltä että kumpi tuli, niin äiti vastasi topakasti, TYTTÖ.

Omenasato kypsyi. Välillä omenia  kärrättiin tontin reunalle, kunnei piirakoiden ja soseen teko tuntunut maistuvan. 

Eteisessä nappasin parioven ikkunan läpi tunnelmakuvan.

Syyskuussa korjailtiin Viltsun taakse tekemiämme portaita. Sinä kesänä kun ne tehtiin, jäi homma hiukan vajavaiseksi. Nyt oli loppurutistuksen aika tässäkin hommassa.

Myös savupiippu uusittiin. Nyt pitäis nokikolarilla olla naurava naama kun seuraavan kerran tulee meille.

Lokakuussa Mårbackat olivat täydessä kukassa vaikka joutuivatkin sisälle piirongin päälle.

Sain äidinperintönä tämän upean peilipiirongin. Tässä aiemmin ollut valkoinen peilipiironki sai uuden kodin tyttäreni luota. Niin ne vanhat huonekalut suvussa kulkee.

Marraskuussa ei lumesta tietoakaan. Haravoin nurkkia vaikka alkusyksystä olin päättänyt että jätän kaikki lehdet maatumaan ja lannoitteeksi. 

Ei saa katteltua.

Järvellä oli marraskuussa vielä ihan kesätunnelma.

Joulukuun alun askarteluja.

Vanhan tyynyliinan tuunausta.

Lakattu vanha pöytä sai uuden värin pintaansa.

Sitten tehtiin joulusiivo kaupungissa ja joulu saa tulla.

Joulu 2015.

Tässä sitten on vuosi täynnä ja kuusesta maksettiin 12 euroa lähikaupan pihassa.

Toivottavasti viihdyitte näissä muisteloissa. Itselläni oli ainakin mukavaa tätä tehdessäni.

Näihin tunnelmiin.

♡

-p-