Vanhan pinnasängyn myynti. Ostin sen itsekkin kirpputorilta, mutta Jyskin retkisänky osoittautui käytännöllisemmäksi. Tähän sänkyyn liittyy hauska muisto. Olin vapaapäivällä Villa Mariassa ja sänky oli niin tuore ostos, että nökötti vielä kaupunkiasunnolla autotallissa. Mies oli tulossa töiden jälkeen Viltsuun ja esitin kainon toiveen josko hän ottaisi peräkärryn perään ja toisi sängyn maalle. Olin juuri aiemmin ostanut kanootin ja peräkärrystä oli kuomu otettu pois paikaltaan. Oli siis avokärry. Mies körötteli kohti Viltsua eikä ollut huomannut että sänky oli ns. vedettävä malli, kahdesta kappaleesta. Ihmettelin kun ukko kaarsi pihaan niin ambulanssi tuli aivan puskurissa kiinni myös meidän pihaan. Ystävällinen ensihoitaja tuli ambulanssista ulos ja kertoi että jos tarvitset sängyn toisen puolikkaan, niin se löytyy noin 15 km:n päästä, siltä ja siltä rampilta oikealta puolelta ojasta. Olivat ajaneet ukon perässä ja nähneet tapauksen. Kiitin kauniisti tiedosta ja avun annosta mutta ukostani ja peräkärrystä ei näkynyt siinä vaiheessa kuin perävalot. Ja tämä tarina on tosi.
Rajalle istutettiin kauan suunniteltu aita. Noin sata tainta.
Hyvä loppusointu muute.
Otin työn alle myöskin vanhan piirongin. Lakatulle pinnalle ensin tartuntamaali ja sitten muutama kerros kalustemaalia.
Kyllä se meidän aikamme kestää. Saa sitten seuraavat ihmetellä ja vedellä omalla mallillaan. Kuvassa näköjään vielä vetimet puuttuu mutta kyllä ne jo nykyään muistaakseni paikallaan ovat.
Portinpystytys oli myöskin ollut suunnitelmissa jo jonkin aikaa. Edellisenä kesänä löysin Torista portin, joka oli poistettu käytöstä ja jätetty ison kuusen juurelle tarpeettomana. Vau! Sehän sopi meille kuin sialle ottatukka. Valkoiset laudat oli parhaat päivänsä jo nähneet mutta runko oli taitavasti ruostumattomasta hitsattu.
Portissa oli valmiiksi paikat ulkotulille. Voi että mun suuni oli muikeena.
Sitten oli tää kappee kaappi. Ruskeena se toimitti hyvin virkaansa monta vuotta mutta sitten sain huikeen idiksen..maalaan sen, kas kummaa valkoiseksi.
Tässä kuvakulma on vähän hassu. Näyttää kuin kaappi kaatuisi mutta ei kaadu, se on kulmaraudoilla seinässä kiinni.
Sitten tämä renginkaappi Tori.fi
Tämä vanha pöytä kotiutui samaiselta renginkaappi-reisulta. Tai itseasiassa tätä pöytää lähdin hakemaan ja kaappi tuli ylimääräisenä ostoksena. Olin kyllä aika pitkään hurmioitunut ostoksistani ja vieläkin olen. Ai että komeeta 💚
Pihakirppis-päivää vietettiin sisareni pihassa. Mukava päivä! Kiva kun ihmiset poikkesivat ja kiva oli jutella niitä näitä. Kauppakin kävi.
Vanha vaakakin sai kalkkimaalin pintaansa (lähtisköhän se jollain pois..)
samoin keittiön pöydän päällä roikkuva sinkkinen härpäkkä..nyt haravan piikeissä.
Keittiön valkoisiin kaapinoviin halusin kokeilla salmiakkia. Sillai kai.
Kaupungissa vetelin ulkosaunan ulko-oven valkoisesta tummanharmaaksi. Ovi sai näin jatkoaikaa.
Askartelupuuhissa. Vanhan kirjan sivujen liotus vahvassa teevedessä. Näin sain niihin vielä enemmän ajan patinaa. Pyyhkeen päälle kuivumaan ja sitten lopputulos....
Viirinauhaa.
Tässä kuvakertomuksessa oli osa viime kesän hommailuista. Tulevalle kesälle on paljon isoja töitä suunnitteilla. Maansiirtoa, huvilan kunnostusta, kukkamaan purkua, kesäkeittiön rakentamista, kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Eiks se ole hyvä että työtä riittää. Ei kerkiä olemaan niin paljoa pahanteossa 😉
Toivottavasti viihdyitte seurassani ja olisin kyllä kovin mielissäni jos joku Villa Marian blogiin eksyneistä kommentoisi. Se ei ole todellakaan vaikeaa ja anonyymit kelpaa ihan yhtä lailla kuin nimellään kommentoivat.
Voikaa hyvin ja viettäkää rattoisaa perjantai-iltaa. Minä lähden kylmän oluen kanssa saunan lauteille. Jalat kattoon ja sit silleen....
♡:lla P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti